Itsearviointi

Ensivaikutelmat matkasta olivat aika sekavat, paljon kävelyä, rankkaa ja hikistä ja vapaa-aika jää vähälle mutta on siellä ihan kivaakin. Todellisuus kohtasi odotukset aika osuvasti, jalkoihin sattui ja kuumuus huippasi, mutta vapaa-aikaa oli todellakin riittävästi ja matka oli kaikin puolin älyttömän hauska.
      
Vaikka vain muutamissa kohteissa oli opas mukana, matkan opettajat tiesivät vähintään yhtä paljon mitä kertoa eri paikoista, joten kaikesta sai paljon irti. Pienistä haittatekijöistä huolimatta jaksoin kuunnella selostukset kunnialla ja kiinnostus kohteisiin ja koko matkaan pysyi koko ajan. Aloitin blogin kirjoittamisen aika myöhään mutta asiat ovat silti aika tuoreina mielessä.
Kurssi onnistui mielestäni todella hyvin ja opetti historiasta paljon enemmän kuin mikään oppitunti luokkahuoneessa.

                         8.6.2016 Pantheon, Trevin suihkulähde, Espanjalaiset portaat

Pantheon

Pantheon ( kaikkien jumalien temppeli) on parhaiten säilynyt antiikinaikainen monumentti Roomassa. Se rakennettiin alun perin pyhäköksi seitsemälle planeetalle ja niiden jumalille. Nykyään se toimii katolisena kristillisenä kirkkona. Pantheonin pyöreä cella kupoleineen on maailmankuulu, ja sitä ovat myöhempien sukupolvien arkkitehdit ihailleet ja jäljitelleet. Rakennukseen on haudattu kuuluisia henkilöitä, kuten Rafaello ja yhdistyneen Italian ensimmäinen kuningas Vittorio Emanuele II. Sanaa onkin myöhemmin käytetty valtionjohtajien ja suurmiesten hautapaikasta, kuten Pariisissa. Pantheonin kupoli on halkaisijaltaan 43,44 m ja se on maailman suurin raudoittamattomasta betonista rakennettu kupoli.

Trevin suihkulähde

Fontana di Trevi on suihkulähde Quirinalen alueella Roomassa. Se on kaupungin suurin ja tunnetuin suihkulähde. Vuonna 1762 valmistunut suihkulähde sisältää suuren tekokallion, altaan ja 20 metriä korkean ja 26 metriä leveän seinän, joka on koristeltu barokkielementeillä palatsin julkisivuksi. Kompleksin keskellä, tekokallion päällä, lepää meren jumala Okeanos merihevosten vetämässä vaunussa. Barokkiseinän reunasyvennyksiin on myös sijoitettu yltäkylläisyyden ja parantavan voiman jumalat.

Suihkulähteen suunnitteli Nicola Salvi paavi Klemens XII:n käskystä ja sen rakentaminen aloitettiin vuonna 1732.  Suihkulähde valmistui vuonna 1762 sekä suunnittelijan ja rakennuttajan jo kuoltua. Vesi suihkulähteeseen johdettiin Aqua Virgo nimisen akveduktin kautta ja sen yksi tehtävistä oli koristaa vesijohdon päätepistettä. Vuonna 1998 vesilähteen vuotokohtia korjattiin ja siihen asennettiin uudet pumput. Tammikuussa vuonna 2013 julkistettiin tieto, että italialainen muotitalo Fendi sponsoroi suihkulähteen peruskorjauksen. Peruskorjaus kestää 20 kuukautta ja maksaa yli 2 miljoonaa euroa. Korjaaminen alkoi 5. kesäkuuta 2014.

Espanjalaiset portaat

Espanjalaiset portaat (Scalinata della Trinità dei Monti) on Roomassa, Italiassa sijaitseva kuuluisa ulkoportaikko, joka johtaa Piazza di Spagnan aukiolta Trinità dei Montin kirkolle. Portaita kutsutaan virheellisesti ”espanjalaisiksi” aukion mukaan^. Sen 138 porrasta vievät kolmen eri pengermän muodostelmassa kirkon eteen, jossa kuitenkin portaikon ja kirkon välissä on katu ja pieni aukio. Portaikko rakennettiin vuosina 1723-1726 ranskalaisen suurlähettilään Etienne Gueffier’n varoilla. Portaat suunnitteli arkkitehti Alessandro Specchi, mutta Francesco De Sanctis saattoi rakennustyöt päätökseen. Portaikon juurella sijaitsevan suihkulähteen tilasi paavi Urbanus VIII ja sen suunnitteli Pietro Bernini ja suunnitteluun osallistui myös hänen poikansa Gian Lorenzo Bernini. Idean laivanmuotoiseen suihkulähteeseen sanotaan tulleen Tiberin tulvien huuhtomasta veneestä, joka löytyi kukkulan juurelta.
Portaikkoa on restauroitu useaan otteeseen; viimeksi vuonna 1995. Nykyisin se on myös yksi Rooman suosituimmista nähtävyyksistä, sekä toimii paikallisten asukkaiden kohtaamispaikkana.

                                                         7.6.2016 Caracallan kylpylä

Caracallan kylpylät (Terme di Caracalla) olivat Rooman valtakunnassa sijainnut ylellinen rakennuskompleksi, jonka keisari Caracalla rakennutti vuosien 212 ja 216 välisenä aikana. Nykyään kylpylöiden rauniot ovat turistikohde Rooman kaupungissa.
Kompleksi peitti arviolta 13 hehtaarin pinta-alan. Kylpylärakennus oli 228 metriä pitkä, 116 metriä leveä ja arviolta 38,5 metriä korkea. Sitä pystyi käyttämään noin 1 600 kylpijää kerralla.^[1]
Rakennuksen seinät oli koristeltu mosaiikeilla, jotka sisälsivät aidonkokoisia kuvia painijoista ja valmentajista sekä erilaisista merihirviöistä ja sankareista. Kylpylässä oli myös useita patsaita, joista suurin osa on viety muihin museoihin, kuten Vatikaanin museoihin, turvaan.
Kylpylä sai vetensä läheisestä Aqua Marcia -nimisestä akveduktista. Sen ansiosta kylpylöitä voitiin käyttää aina Rooman viimeisiin päiviin asti, jolloin barbaarit tuhosivat akveduktin yrittäessään valloittaa Rooman.
Koko rakennusta lämmitettiin hypokaustin avulla. Kyseisessä tekniikassa lämmitettiin ensin hiilen avulla suuri määrä vettä, joka sitten virtasi kylpylän lattian alla lämmittäen näin koko rakennusta. Hypokausteja käytettiin vielä 1800-luvulla

Caracallan kylpylät eivät sisältäneet vain altaita, vaan niiden alueelle kätkeytyi muun muassa kirjasto, kaksi palaestraa, useita pylväskäytäviä sekä iso puutarha käytävineen. Kirjastossa oli kaksi eri huonetta, kuten kaikissa muissakin Rooman kirjastoissa: toinen oli kreikan- ja toinen latinankielisille teksteille. Kylpylärakennus oli osaltaan tarkoitettu kulttuurien kohtauspaikaksi, ja siellä solmittiin niin poliittisia kuin kaupallisiakin sopimuksia Rooman valtakunnan aikana.
Kirjastot olivat sijoitettu rakennuskompleksin itä- ja länsisiipeen, ja koko pohjoissiiveke oli omistettu kaupoille.

1900-luvun alkupuolella kylpylöiden muotoilua käytettiin inspiroimaan useita moderneja rakennuksia.
Kylpylöiden raunioihin pääsee nykyään tutustumaan pientä maksua vastaan.

                                                      6.6.2016 Castel Sant'Angelo

Castel Sant'Angelo, eli pyhän enkelin linna, eli Hadrianuksen mausoleumi, on Rooman Borgon kaupunginosassa sijaitseva sylinterimäinen rakennus, joka rakennettiin 120–139 keisari Hadrianuksen hautapaikaksi. Keskiajalla hautakammiosta tehtiin linnoitus ja paavien asuinpaikka. Nykyään Hadrianuksen mausoleumi toimii museona (Museo Nazionale di Castel Sant'Angelo). Mausoleumiin johtaa Tiberin ylittävä antiikkinen silta Pons Aelius, jota kutsutaan nykyään Ponte Sant'Angeloksi.

Mausoleumin perustana oli 86,87 metriä leveä ja 12,80 metriä korkea neliskulmainen podium. Podiumin päältä kohosi 70,10 metriä halkaisijaltaan oleva ja 30,48 metriä korkea rumpu, joka oli päällystetty marmorilla. Rummun ylle oli kasattu kumpu, josta kasvoi puita. Kummusta nousi pyöreä torni, jonka huipulla oli kullattu pronssinen nelivaljakko.
Hadrianuksen jälkeen mausoleumiin haudattiin Antoninusten dynastian keisareita ja sukua, kuten Antoninus Pius ja Faustina, Marcus Aurelius, Lucius Verus, Commodus, sekä Severusten hallitsijasuvun edustajia, kuten Septimius Severus ja Julia Domna, Caracalla ja Geta.

                                     6.6.2016 Pietarin kirkko ja Vatikaanin museot

Pietarin kirkko on Vatikaanivaltiossa sijaitseva kirkko, joka on myös maan pääkirkko. Se on peräisin 1600-luvulta, vaikka rakennustyöt aloitettiin 1506. Se vihittiin käyttöön marraskuun 18. päivänä vuonna 1626.  Kokonsa perusteella Pietarinkirkko on maailman suurin uskonnollinen rakennus.

Pietarinkirkko sijaitsee paikalla, jossa aiemmin oli keisari Caligulan aloittama ja Neron valmiiksi saattama sirkus. Sirkuksen pohjoispuolella kulki tie, Via Cornelia, jonka varrella oli pakanallisia hautoja. Roomalaisen tradition mukaan apostoli Pietari ristiinnaulittiin vuonna 67 Neron sirkuksessa inter duas metas eli kilpa-ajoradan keskikorokkeen (spina) kääntöpisteiden (meta) puolivälissä sen obeliskin juurella, joka on nykyään Pietarinaukiolla.
Kristityt hautasivat apostolin jäännökset Via Cornelian hautausmaalle, jonka päälle Konstantinus Suuri rakensi 324 uuden basilikan Pyhän Pietarin kirkoksi. Rakennustyö saatiin päätökseen viisi vuotta myöhemmin. Nykypäivänä tästä rakennuksesta käytetään nimeä "Vanha Pietarinkirkko".
Konstantinuksen basilikan rakentamispaikan valintaan vaikutti perimätieto apostoli Pietarin kuolin- ja hautapaikasta. Tämän perimätiedon mukaan apostoli Pietarin ruumis tuotiin Vatikaani-nimiselle kukkulalle, jonne se myös haudattiin. Kirkkoa on rakennettu monen paavin aikakauden aikana, ja Rakennus on ollut pääosin paavin käytössä, vaikka paavin tuomiokirkkona toimii Lateraanikirkko ja asuntona Apostolinen palatsi.             

                                                 

            Pietarin kirkko yöllä

Vatikaanin museo on yksi maailman suurimmista ja arvokkaimmista taidekokoelmista.  Museot sijaitsevat Pietarinkirkon pohjoispuolella, Vatikaanissa. Museo koostuu eri aikoihin rakennetuista paavien palatseista ja sisäpihoista. Museoissa vierailee päivittäin 5 000–20 000 kävijää. Paavi Julius II:n katsotaan muuttaneen palatsien luonteen museoksi. Hän perusti Vatikaaniin antiikin mallin mukaisen veistospuiston Belvederen palatsiin. Vatikaanin museoihin kuuluu nimensä mukaan eri paavien rakennuttamia ja heidän mukaan nimettyjään museo-osastoja, jotka koostuu eri taideteoksista. Museoiden alueella on myös useita sisäpihoja. Tunnetuin lienee Pinjankävyn sisäpiha, Cortile della Pigna.

                                                                   Danten käpy

                                                         Museon kattomaalauksia

                            Yksi museon kuuluisimmista taideteoksista, Michelangelon Pietà.

                                           Berninin suunnittelema Pyhän Pietarin istuin.

Sekä Pietarin kirkko että Vatikaanin museot olivat valtavia, ja kuumuus oli ihmisjoukoissa melko järkyttävää, kokemus oli silti aika hieno. Taideteosten paljous ja ihmismassa vaikeutti hieman kuvauksia, mutta kaikista saleista ja sisäpihoista sai silti paljon irti.

                                                            4.6.2016 Colosseum

Colosseum oli antiikin Rooman aikainen amfiteatteri Rooman kaupungissa. Se oli koko valtakunnan suurin teatteri ja sinne mahtui n. 40 000 - 50 000 katsojaa. Colosseum sijaitsee aivan Rooman keskustassa Via dei Fori Imperialin varrella lähellä Forum Romanumia. Vaikka Colosseum on nykyään pahasti vaurioitunut maanjäristyksien ja kivenryövääjien takia, se on ikuisen kaupungin symboli ja parhaita esimerkkejä roomalaisesta arkkitehtuurista. Colosseum on Rooman suosituimpia nähtävyyksiä ja katolisen kirkon pyhä paikka. Paavi johtaa Ristin tien soihtukulkuetta Colosseumille vuosittain pitkäperjantaina. Arkkitehtonisesti Colosseum on sekoitus antiikin Kreikkaa ja Roomaa, ja siinä yhdistyvät kreikkalaiset kapiteelit ja roomalaisten etruskeilta omaksuma kaariholvaus.

Colosseum oli aikoinaan raakojen gladiaattorinäytäntöjen tapahtumapaikka. Perinteisten gladiaattoritaisteluiden lisäksi Colosseumilla järjestettiin muitakin tapahtumia, eläinten metsästyksiä, ristiinaulitsimisia, vanhojen taistelujen toisintoja ja mytologiaan pohjautuvia näytelmiä. Antiikin kirjoituksissa on sanottu, että areena pystyttiin täyttämään vedellä ja että siellä järjestettiin meritaisteluita.

Viimeiset merkinnät Colosseumissa pidetyistä kisoista ovat 500-luvulta. Paavi Benedictus XIV:n(1740–1758) mukaan siellä tapettiin kristittyjä heidän uskontonsa takia, joskaan sellaista käyttöä ei mainita missään historiallisessa lähteessä. Myöhemmin Colosseumia on käytetty kristillisten sääntökuntien asuinpaikkana, linnoituksena, kivilouhoksena ja kristillisenä pyhäkkönä.

                                                   Colosseumin ulkopuolelta otettu kuva

                                                           Colosseum sisäpuolelta

     

                                                        4.6  Forum Romanum

Forum Romanum oli muinaisen Rooman ydinalue, jonka ympärille kaupunki ajan myötä kehittyi. Se oli myös Rooman poliittisen vallan keskus, siellä käytiin oikeutta, hallinnoitiin, harjoitettiin kauppaa, uskonnollisia menoja ja jopa prostituutiota.

      Useat kerrostumat osoittavat, että läheisiltä kukkuloilta irronnut sedimentti nosti Forumia jo varhaisen tasavallan aikana korkeammalle. Alun perin alue oli suo, joka kuivatettiin. Legendojen mukaan tämä tehtiin  Tarquinius Priscuksen määräyksestä Rooman viemärijärjestelmän Cloaca Maximan avulla. Uusin päällyskerros syntyi keisari Augustuksen aikana.  Forum Romanumin alue on yksi Rooman suosituimmista turistinähtävyyksistä ja esittää hienosti kaupunkitilan käytön Rooman valtakunnan aikana.

 Yleisnäkymä Forumille, kuvassa näkyy Castorin ja Polluxin temppeli, joka perustettiin kiitollisuuden osoituksena jumalkaksosille joiden uskottiin olleen Rooman valtakunnan puolella Regilluksen taistelussa 499 eaa. Kuvassa näkyy myös Septimius Severuksen riemukaari. valkoisesta marmorista valmistettu rakennelma pystytettiin juhlistamaan keisari Septimius Severuksen ja hänen poikiensa Caracallan ja Getan voittoa Parthialaisista noin vuonna 204.

Antoninuksen ja Faustinan temppeli, jonka keisari Antoninus Pius rakennutti edesmenneen vaimonsa Faustinan muistoksi vuonna 141. Temppeli muutettiin 600- tai 700-luvulla San Lorenzo in Mirandan kirkoksi, minkä ansiosta se on säilynyt jälkipolville.

                             Atrium Vestae, vestan neitsyeiden eli Rooman papittarien talo.

Tabularium oli Rooman valtakunnan valtionarkisto. Sen rakennus sijaitsi Forum Romanumilla Capitolium-kukkulan itäisellä rinteellä ja sen raunioiden päälle rakennettiin Palazzo Senatorio, Rooman nykyinen kaupungintalo.

                                                     Rooman versio juoma-automaateista..

                                          

Maxentiuksen basilika tai Konstantinuksen basilika tai Basilica Nova oli antiikin Rooman suurin basilika.


Forum Romanum oli omasta mielestäni varmaan mielenkiintoisin kohde, koska se oli niin valtava alue jossa oli monta eri rauniota eri tarinoilla.

                                                            3.6.2016 Ostia Antica

Ostia Antica on vanha italialainen  satamakaupunki Tiber-joen suulla, 30km Roomasta länteen. Kaupungin nimi tulee sanasta ostium eli joensuu. Tarun mukaan kaupungin perustaja oli Ancus Marcius, kuningas 500-luvulta eaa. Alkuperäisenä tarkoituksena oli luoda sotilastukikohta suojelemaan Roomaa merirosvoilta, mutta vuosien saatossa siitä kuitenkin muodostui kaupunki.

 Ostia oli käytännössä Rooman logistinen keskus, sen kautta kuljetettiin Roomaan mm. viiniä, metalleja, lihaa, etikkaa, kultaa ja monta muuta elintärkeää raaka-ainetta. Ostiassa oli myös jonkin verran omaa teollisuutta, leipomot, myllyt ja värjäämöt työllistivät suuren osan kaupungin asukkaista.

300-luvulla Ostian kukoistus tuli tiensä päähän, kun hallinnon rappeutuessa ihmiset alkoivat muuttaa pois. Seurauksena Ostian ympäristö muuttu soiseksi ja malarian vaivaamaksi. Rooman valtakunnan tuhoutuessa kaupunki hylättiin kokonaan. 1900-luvulla unohdettua ja maahan vajonnutta Ostiaa alettiin kaivamaan esiin. Nykyään Ostia toimii ulkoilmamuseona ja merkittävänä argeologisena tutkimuskohteena.

Omakohtaiset kokemukset paikasta on ehkä hieman vajaat matkaväsymyksen takia, mutta mieleenjäävä paikka se oli. Teatteri, pääkadut, temppelin rauniot ja etenkin yleinen käymälä tallentui verkkokalvoille pysyvästi. Vaikka paikka on ikivanha ja raunioitunut, pystyin silti kuvittelemaan millaista elämä siellä joskus oli.

                                                          näkymää raunioista

                                                                   Ostian teatteri